Sadutuskoulutuksessa sadutettiin 

Kuulto-hankkeen toimijatahon työntekijät viettivät perjantai-iltapäivän 26.10 sadutuksen parissa. Tutkija / kouluttaja Elina Fonsen Tampereen yliopistolta johdatteli kuulijat sadutuksen historian ja teorian kautta käytännön harjoituksiin. 

Sadutusmenetelmää käytetään kuulto-hankkeessa lasten sekä ikäihmisten tarinoiden keräämisessä.  

Osallistujia oli ohjeistettu ottamaan mukaansa kotiseutuun liittyvä kuva tai esine.

Saduttaminen vaatii keskittymistä ja puhujan tarkkaavaista kuulemista

Hiljainen tieto ja oma sisäinen puhe muuttuu tarinoiksi

Oman vaarin veistämät pienet puurattaat virittivät tarinaan 

Kotipaikan kirkko ja sen maalaukset olivat tässä yhden tarinan aiheena

Osallistujien toinen toistensa sadutus tuotti hienoja ja koskettavia henkilökohtaisia tarinoita. Sadutus toteutettiin pareittain. Toinen kertoi ja toinen kirjasi sanatarkasti ylös parinsa tarinan. Kun tarina oli valmis ja sadutettavan hyväksymä, osat vaihtuivat. Lopuksi parit lukivat toistensa tarinat vuorollaan yhteisesti kaikkille. 

Tässä yhden osallistujan kertoma tarina ja tarinaan liittyvä kuva esineestä.

Tämä posliinimuki on seurannut kertojan mukana kaikkialle lapsuudesta asti

Osallistujan tarina:

Olen nähnyt tämän mukin ensimmäisen kerran n. 4-5 -vuotiaana 70-luvun alussa ystäviemme mökillä. Ihastuin siihen heti, kun se oli siellä Tiinan hyllykössä. 

Vietettiin paljon aikaa siellä heidän mökillään, ja aina jotekin ihastelin tätä posliinikuppia. Eikä sitä otettu koskaan leikkeihin. Se oli vain koristeena hyllyllä.

Sitten kävi niin, että tämä helsinkiläisperhe halusi luopua mökistään ja tarjosivat sitä meidän perheelle, että olisimmeko kiinnostuneita. Ja minä ilmaisin, että ilman muuta, kun siellä on se kuppi, niin minä haluan, että se mökki ostetaan.
Niin meillä on sitten mökki ja kuppi.

    

Iloista pulinaa Jalmarin kodossa

Kirkkoharjun koulun reippaat esikoululaiset vierailivat Jalmarin kodossa keskiviikkona 24.10. Heti alusta asti ilmassa leijui iloinen puheen sorina ja tunnelma oli lämmin.

 

Lasten omatekemä työ ihastelun kohteena

Lapset olivat tehneet yhdessä syksyn väreissä hehkuvan työn tulijaisiksi päiväkeskuksen väelle.
Jokainen oli painanut omalla kädellään vaahteran lehteä muistuttavan kuvion, jota täydensi tekijän nimi.
Hauska tapa tutustua ja opetella nimiä.         

Mikä tamä on? Ihmettelee lettipäinen tyttö

Keskustelun innoittajina olivat vanhat esineet, jotka kiersivät pöydästä toiseen. Lapset arvelivat esineiden käyttötarkoitusta ja esittivät välillä tarkentavia kysymyksiä vanhemmalle väelle. Asiantuntevaa tarinaa esineiden käyttöhistoriasta lapset saivatkin runsaasti.

Erikoinen kulkuskello on tässä keskustelun aiheena

Yhteisen hetken aikana käytiin keskustellen ja ihmetellen läpi monet vanhat esineet, kuten hevosenkello, kuviokaulin, lehmän sarvella vahvistettu kudontasukkula ja ikivanhat teräluistimet . 

Lopuksi lapset saivat esittää kysymyksiä maan ja taivaan väliltä ja niitähän tuli!
Miten taloja ennen rakennettiin ja miten puut laitettiin yhteen? Oliko silloin nauloja? Tehtiinkö lasi ennen paistetusta hiekasta? Miten ennen saatiin silmälaseja? ja miten possu tapettiin? Kiperiä kysymyksiä!   

Yhteisen tuokion päätteeksi lapset esittivät hauskan sormijumppalaulun, johon myös vanhempi väki pystyi osallistumaan. Tutustumiskäynnistä muodostui päivän kohokohta, jota molemmat kohderyhmät varmasti ilolla muistelevat, seuraavaa kohtaamista odottaen.

Yhteistapaamisen jälkeen lapset muistelivat vierailua Jalmarin kodossa. Anna ja Lilja kirjoittivat yhdessä tietokoneella tarinan ja piirsivät tilanteesta myös hauskan kuvan. 

”Kuulto-hankelaisia” Maija Torholan opissa

Lasten kanssa työskentelevät kuulto-hankelaiset viettivät antoisan aamupäivän (22.10) kuvataideopettaja Maija Torholan opeissa työtila Veistämössä. Maija johdatteli kuulijat kahvikupposen ja lämpimäisten kera sarjakuvan maailmaan. 

Todettiin, että sarjakuva voi olla tyyliltään ja tekotavaltaan melkeinpä mitä vaan, moniulotteisesta pelkistetyn yksinkertaiseen. Myös sarjakuvan tekstien, kuvien ja sanoman suhde vaihtelee tyylistä toiseen.

Kuulto-hankkeen kohderyhmän lapset ovat 3-6 vuotiaita, joten sarjakuvallisen ilmaisun toteutustavat lähtevät heidän ikätasoltaan. Lisäksi tarinat määrittelevät kulloistakin toteutustapaa.

Aamupäivän aikana työstettiin monia eri kuvallisen ilmaisun tekniikoita. Hyvin organisoidun aamupäivän anti olikin runsas ja kokemuksia sekä ideoita eri menetelmistä jäi mukavasti takataskuun ja työyhteisöön vietäväksi. Menetelmät sopivat mainiosti tarinoiden kuvitukseen ja mikä parasta menetelmät tukevat jokaisen lapsen omaa luovuutta ja mielikuvitusta.  

Musteella maalaamisen lumoissa

Maija Torhola johdattelee sarjakuvan maailmaan

Ahaa! musteella saa hauskoja yksityiskohtia

Seuraavaksi raapekartogin kokeilua

  

 

Eskarilaisten ja päiväkeskusväen tutustumistapaaminen

Jalmarin kodon ohjaajat ja Kirkkoharjun koulun esikouluryhmän opettaja ovat sopineet kohderyhmilleen ensimmäisen yhteishetken 24.10 kello 10.00 - 11.00. Vierailun tarkoituksena on tutustumiskäynti. Lapset ja päiväkeskusryhmä tutustuvat toisiinsa pienimuotoisen ohjelman avulla. Tutuiksi tullaan laulujen ja vanhojen esineiden käyttötarkoitusta pohtimalla. Tästä onkin hyvä jatkaa yhteistoimintaa.

 

 

 

Tulevia koulutuksia

”Sarjakuvan tekniikkaa ja lapset” – KUVATAIDEKOULUTUS

Hankkeessa lasten ja ikäihmisten tarinoita kuvitetaan eri menetelmin. Sarjakuvatekniikkaa käytetään yhtenä menetelmänä lasten kanssa. Muun muassa tähän tekniikkaan varhaiskasvatuksen työntekijät saavat opastusta kuvataideopettaja (TaM) Maija Torholalta tulevana maanantaina 22.10 kello 8.00-11.30. Koulutuspaikkana on työtila Veistämö Katajatie 42, 26200 Kangasala.

SADUTUSKOULUTUS

Kotiseutuni Kangasala – eväsretki kulttuuriin hanke pohjautuu kohderyhmiltä saatuihin tarinoihin. Tarinoita eri aiheista kerätään sadutusmenetelmän avulla. Menetelmän on Suomessa kehittänyt Monika Riihelä. Sadutusta on alun perin käytetty lapsiin, mutta se soveltuu myös aikuisille ja ikäihmisille. Liisa Karlsson (Sadutus 2003) toteaa, miten sadutus voi olla sisäisen puheen ja hiljaisen tiedon näkyvä muoto. Lisäksi hänen mukaansa menetelmässä korostuvat yksilön henkilökohtaiset kokemukset samalla menetelmä tukee myös yhteisöllisyyttä ja yhdessä tekemistä.    

Hankkeen toimijatahon työntekijöitä sadutuksen maailmaan johdattaa Elina Fonsen (KM, Lto), Tampereen yliopistosta. Koulutus on perjantaina 26.10. kello 12.30-16.00 Harjula-salissa, osoite Kangasalan pääkirjasto, Keskusaukio 2.
       

Kulttuuritoiminnasta eväitä yhteistoimintaan

Kotiseutuni Kangasala – eväsretki kulttuuriin hankeen tarkoituksena on toimintakokeilujen kautta kehittää lasten ja ikäihmisten välistä vuorovaikutusta tarinankerronnan, taidetoiminnan ja teatterityön avulla. 
Valtakunnallinen KUULTO-projekti tähtää helpommin saataviin kulttuuripalveluihin sekä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien parantamiseen kulttuuritoiminnan ja palvelulujen osalta. 

Tavoitteena yhteistä tekemistä

Tavoitteena on toteuttaa erilaisia yhteistoimintamalleja, joissa lapset ja ikäihmiset voivat kohdata yhteisen tekemisen, kuten tarinatuokioiden, tarinoista tehtyjen näytelmien tai tarinoista kuvitettujen tuotosten äärellä.  Hankkeen kohderyhmä koostuu päiväkoti/esikoulu-ikäisistä lapsista sekä päiväkeskuspalveluita käyttävistä ikäihmisistä.

Hankkeen toimijatahot

Hankkeessa ovat mukana Pikkolan päiväkoti, Rikun päiväkoti ja Kirkkoharjun koulun esikouluryhmä. Ikäihmisten päiväkeskuksista mukana on Rekola-kodon päiväkeskus, Jalmarin-kodon päiväkeskus ja Pentorinteen päiväkeskus ja Maijalan palvelukeskus. Ennen toimintakokeilujen alkamista henkilökunta saa koulutusta taidetoimintaan ja sadutusmenetelmään. Molemmista menetelmistä tulee olemaan heille hyötyä myös jatkossa.

Toimijatahojen koulutukset alkoivat

Taidetoimintakoulutus

Taitetoiminnan koulutus järjestettiin 10.10.12 Kangasalan pääkirjaston Harjula-salissa. Kouluttajaksi saatiin kuvataiteilija Anitta Toivio.



Kuvataiteilija Anitta Toivio opastaa mielikuvituksen käyttöön
työskentelyvälineitä valittaessa.

Osallistujat koostuivat                                                     
ikäihmisten päiväkeskuksien
ohjaajista.

He lähtivät innokkaasti
työskentelemään Anittan
siivittämällä evästyksellä.
Tärkeää on saada oma
tunnekokemus tekemisestä,
sillä muistoja työstetään
paljon myös ikäihmisten kanssa. 



Tunnekokemus ohjaa työskentelyä





Kuvan tekemisessa tunteilla on suuri merkitys. Muistot, elämäntilanteet, henkilöt, tapahtumat ja valokuvat,  johon liittyy itselle merkityksellinen tunnekokemus, on tässä koulutuksessa kuvan tekemisen lähtökohtana. Pääasia on sisäistää tunne ja edetä sen ehdoilla.  


  


Telat, tiskiharjat, kynsiharjat, siveltimet balettiveitset ym.

soveltuvat luovaan työskentelyyn







Telakin mukautuu mainisosti tekijän käteen





Mielikuvitus peliin " millaista jälkeä saisi kertakäyttölusikalla"







Keskittynyttä työskentelyä



Tehtyjä kuvia voi myös oman halun mukaan tulkita



Luomisvoimainen aamupäivä alkaa olla lopuillaan





Koulutus oli osallistujille uudenlainen tapa lähestyä kuvan tekemistä. Tärkeintä ei ole lopputulos vaan prosessi, jota tekijä kokee ja käsittelee kuvaa tehdessään.



Koulutus poiki myös ajatuksen jatkaa taidetoiminnan parissa Anitta Toivion opastuksella  vielä muutamia kertoja.